Kärki no image

Julkaistu: maaliskuu 06, 2012 | Aleksi Koski

Yhteisöviestintä on tuhannen taiteen laji. Osaatko?

Kirjoituskurssillani yksi opiskelijoista avasi ahdistuneisuuttaan sosiaalisesta mediasta. Kuinka löytäisi aikaa kaiken uuden osaamiseen ja hallitsemiseen? Vastaukseksi tölväisin jotain tähän tapaan:

”Aikaa ei löydy, ette voi kaikkea osata. Mutta kaikki ne pitäisi silti tuntea.”

Tämä oli tyhmästi vastattu, kun en sanomaani tarkemmin selittänyt. Nyt minulla on siihen mahdollisuus.

Mitä yhteisöviestinnän maisteri osaa

Muutama vuosi taaksepäin kävin eräällä Helena Lemminkäisen vetämällä kurssilla. Keskustelimme käytännön taidoista, joita tiedottaja työssään tarvitsee: taittamista, valokuvaamista, verkkosivujen ylläpitoa, kirjoittamista… Yvihän kattaa kaiken viestinnän, jota organisaatiossa on. Ja silti, Helenan sanoin:

”Hirvittävän harva on oikeasti huippu useammassa kuin yhdessä asiassa.”

Tällä Helena tarkoitti suunnilleen samaa kuin Malcolm Gladwell kuuluisalla toteamuksellaan, että ollakseen todellinen mestari jossain taidossa tarvitsee 10 000 tuntia harjoitusta. Jos tuota määrää miettii käytännössä, huomaa sen saavuttamiseen tarvittavan vähintään vuosia ja paljon päivittäistä työtä.

Toisin sanoen: henkilö, joka osaa sekä taittaa, kuvata, kirjoittaa, hoitaa verkkosivuja, kaikesta muusta puhumattakaan, ei osaa tehdä mitään näistä oikeasti hyvin.

Jokaisesta näistä taidoistahan on olemassa omat koulutusohjelmansa, joka ikisellä koulutustasolla. Ja silti tiedottajan pitäisi hallita nämä käytännön taidot sekä kaikki muut viestinnän osa-alueet. Onko siinä mitään järkeä? Vastauksen antavat Henry Mintzberg ja Leif Åberg.

Miksi yhteisöviestinnän maisteri on paras

Mintzberg on tehnyt elämäntyönsä johtamisessa. Erityisesti hän on tutkinut johtajia, niitä isoja ja pieni päälliköitä (managers), joita on jokainen suuryritys, julkinen organisaatio tai hyväntekeväisyysjärjestö täynnä, aina YK:n pakolaisleireiltä Manhattanin pääkonttoreihin. Häneltä löytyy lentävä lause:

”Spesialisti tietää jostain kaiken. Johtaja tietää kaikesta jotain.”

Päällikkö on siis se hämähäkki, joka kutoo toiminnan verkon ja yhdistää eri osaset toisiinsa. Tietää miten asiat ovat ja mitä pitäisi tehdä, vaikkei paras ihminen kuhunkin yksittäiseen toimeen olisikaan.

Yhteisöviestinnän maistereina meidän erityistaitomme ei ole valokuvaaminen, somen pyörittely, taittaminen tai edes kirjoittaminen. Siinä missä koulutettu graafikko taittaa meitä paremmin, niin kirjallisuuden maisteri loihtii meitä laadukkaampaa tekstiä. Meidän erityistaitomme on viestinnän kokonaisuuden hahmottaminen ja hallitseminen, sen tietäminen, mitä viestintätoimenpiteitä pitäisi tehdä, missä ja miten sekä ennen kaikkea miksi. Sitä me tarvitsemme, olimme sitten viestintäpäälliköitä tai se ainoa tiedottaja siellä pienessä kunnassa.

Miten yhteisöviestinnän maisteri pärjää

Leif Åberg taas tarjoaa valtavan loistavan nyrkkisäännön. Generalistin on hyvä tietää, että suurin osa organisaatioviestintää on C-luokkaa: arkipäiväistä ja nopeaa, jossa ulkoisella laadulla ei ole niin väliä. Muistioita, sähköposteja, sisäisiä tiedotteita. B-luokan viestintä on vähän parempaa – ja harvinaisempaa – kuten asiakaslehti, jossa on jo nättejä kuvia ja kiva paperilaatu pohjalla. Ja A-luokan viestintä käsittää sitten ne vuosikertomukset ja mainoskampanjat, jotka ovat ehdotonta ykköslaatua. Ja kaukana jokapäiväisestä.

Kuten arvata saattaa, yhteisöviestinnän taitajina meidän pitäisi hallita C-taso sekä kenties vähän B:täkin. Sekä tietää, milloin tehdään A-luokkaa, ketkä sitä tekevät ja kudotaan se yhteistyön seitti eri ammattitekijöiden välille.

You rock!

Joten miten on somen laita? Neuvoni on: älkää stressatko. Elätte ajassa ja tilassa. Ei teidän ole yksinkertaisesti mahdollista osata koko somen kirjoa mestarillisesti. Saati mitään järkeäkään. Mutta suunnatonta hyötyä on sitä tuntea ja tietää, mitä sillä voisi tehdä. Aalto-yliopiston M!nd-ryhmän Anssi Tuulenmäen sanoin: ollaan asiantunnustelijoita asiantuntijoiden sijaan. Eli pitäkää mieli avoinna, kokeilkaa, kikkailkaa ja tutustukaa. Mieluiten yhdessä keskenänne, se on hauskinta ja opettaa eniten. Älkää ottako sitä niin vakavasti.

(ps. Tähän blogaukseen olen linkannut kaikenlaista, jota olen löytänyt törröttämästä kirjahyllyistä, postilaatikoista tai kuullut ohimennen keskusteluista – ja uteliaisuuttani päättänyt tutustua.)

Tagit: , , , ,


Kirjoittaja

Aleksi Koski

Noin 180 cm pitkä ja noin 75 kiloa painava yhteisöviestinnän tohtoriopiskelija. Elinympäristö käsittää Kuokkalan alueen, mutta Koskeen voi törmätä satunnaisesti vaikkapa Seminaarinmäellä tai Keljon Prismassa. Ravinnokseen tohtoriopiskelija käyttää twiittejä sekä mitä hänen lapsiltaan jää lautasille. Koskea kiinnostavat ymmärryksen muodostuminen (erityisesti sensemaking) sekä oppiminen.



Takaisin ylös ↑
  • Seuraa meitä!

  • Imagon tapahtumat

  • Yhteistyössä

    ProcomJYYViestiEscapeCrosswrapUnwrittenSohviIlmeTekirKRNRPassionMMAGranoLönnbergPanza

  • Tapahtumat