Kärki no image

Julkaistu: huhtikuu 25, 2013 | Laura Kaustinen

Suosittelemme syrjähyppyjä

Viestinnän ammattilaisten verkosto ProCom ry kartoitti hiljan jäsenistönsä mielikuvaa järjestöstä. Kysyimme, minkälaisia adjektiiveja viestijät ProComiin liittävät. Tulokseksi saimme viiden A:n suoran: aktiivinen, asiantunteva, ajan hermolla, auttavainen, ammattimainen. Moitteitakin toki tuli, mutta myönteiset mielikuvat olivat vahvasti voitolla.

Kyselyn tulos osoitti, että järjestö on yhtä kuin jäsenensä. Lista voisi kuvailla ketä tahansa meistä viestinnän ammattilaisista. Näistä voisi rakentaa vaikka viestijän huoneentaulun.

Monista muista ammattiryhmistä poiketen meidän ei kuitenkaan pidä olla liian uskollisia omalle tontillemme. Ei riitä, että olemme asiantuntevia viestintään liittyvissä kysymyksissä. Horisontaaliset ja vertikaaliset syrjähypyt organisaation sisällä ovat suositeltavia, elleivät jopa välttämättömiä. Oman ammattitaitomme ylläpidon lisäksi meidän on oltava jatkuvasti perillä siitä, mitä organisaatiossamme – talousosastolla, tuotannossa, henkilöstöpuolella, ylimmässä johdossa – tapahtuu. On seurattava somea, tunnettava tunnusluvut, tiedettävä tuotantokatkokset, kuunneltava kahvipöydässä ja luodattava kilpailua. Oltava ajan hermolla kaikesta, mitä organisaatiossa on meneillään.

Monet meistä ovat matkan varrella kurkkineet aidan toiselle puolelle. Viestijöiden urapolut ovat usein yhtä yllättäviä kuin lämmin vappu Suomessa. Alan suurimman, joka toinen vuosi toteutettavanViestinnän ammattilaiset -tutkimuksen (2011) mukaan vain 28 % viestijöistä on tullut viestintätehtäviin suoraan koulun penkiltä. Uralle on ennen viestintätehtäviä mahtunut yleisimmin markkinointia ja myyntiä, toimittajan töitä, asiantuntijatehtäviä ja toimistotyötä. Koulutuksen osalta viestintäjohtajista kolmannes ja päälliköistä tai asiantuntija-asemassa olevista neljännes on lukenut viestintää pääaineenaan korkeakoulussa. Pääaineena on useimmilla ollut siis jotain ihan muuta: johtamista, psykologiaa, markkinointia, tai vaikka laskentatointa ja rahoitusta. Kirjoittajastakin tuli viestijä kuin varkain, kun vuosituhannen alun kaupallinen koulutus ja kielikorva löivät hynttyyt yhteen. Kansainvälisen yritysviestinnän maisterinopinnot kauppakorkeakoulussa sinetöivät suunnan ja tässä sitä ollaan, viestimässä viestijöille. Melkein vahingossa.

Viestinnän pääaineopiskelija miettii varmasti, mitä muuta paletille sitten tulisi ottaa. Mitä viestinnän opintoihin kannattaisi yhdistää, mistä osaamisesta olisi tulevaisuudessa eniten hyötyä? Oma vastaukseni on, että hyötyä on kaikesta. Jokainen istuttu luento ja läpi kahlattu opus tekee meistä parempia työssämme, olipa aihe sitten historiaa, kemiaa tai valtio-oppia. Yksi nousee kuitenkin ylitse muiden: viestintää pääaineena opiskeleville suosittelen ehdottomasti tutustumista numeroihin. Ylin johto puhuu numeroista ja niistä meidänkin on kyettävä puhumaan, jos haluamme osoittaa työmme vaikutuksen organisaation tulokseen. Tuloslaskelman ja taseen tunteminen ja kyky tulkita tunnuslukuja vievät viestijän pitkälle; toivottavasti tulevaisuudessa yhä useammin johtoryhmään asti.

Jokaisen menestyvän viestintäammattilaisen sisällä asuu pieni kirjanpitäjä. Jos et ole vielä löytänyt omaasi, niin unohda vakiintunut parisuhteesi ja tee äkkiä treffit!

 

Tagit: , ,


Kirjoittaja

Laura Kaustinen

Kirjoittaja toimii ProComin koulutus- ja viestintäjohtajana ja rakastaa ruokaa, rokkia ja reissaamista. (kuvaaja: Zoe Aimee Sateen)



Takaisin ylös ↑
  • Seuraa meitä!

  • Imagon tapahtumat

  • Yhteistyössä

    ProcomJYYViestiEscapeCrosswrapUnwrittenSohviIlmeTekirKRNRPassionMMAGranoLönnbergPanza

  • Tapahtumat